perjantai 21. tammikuuta 2011

Ahdasmielisyydestä minä huudan sinua, Herra

Ajellessani muutama päivä sitten kotiin, kuuntelin radiosta toimittajien analyysiä Raptorin ”Ou Beibi” kappaleesta. Toimittajat ihmettelivät, miten yli 20 vuotta sitten on voitu tehdä tällaista musiikkia, joka jopa nykyään olisi tavallisten normien vastainen. Sain sellaisen kuvan, että tämä aika olisi toimittajien mielestä mielipideilmastoltaan vapaamielisempi.
Jo se, että asiaa pitää nykyään päivitellä ja ihmetellä, osoittaa tilanteen olevan täysin päinvastainen.  Internetin mukana tuoma informaatioähky ei ole muuttanut ajatusmaailmaamme vapaamielisemmäksi, vaan se on tuonut mukanaan uusia itsesensuurinormeja. Kaikki otetaan tosissaan ja kujeilulle ei anneta tilaa. Kun laulussa kerrotaan: ”otetaan faijasi mukaan kimppaan, olenhan jo kyllästynyt pelkkään pimppaan…” asia käsitetään kirjaimellisesti ja kuvitellaan tapahtuma todellisena. Kappaleen ilmestyessä ihmeteltiin enemmään rytmin uutta beatia ja sanat käsitettiin vain vitsinä, jota ei ollut tarkoitus ottaa tosissaan eikä varsinkaan toteuttaa.
Olemme matkalla syvemmälle ja syvemmälle ahdasmielisyyden maailmaan. Se, että sukupolvellamme on paremmat ja tehokkaamat raskauden ehkäisykeinot, ei tee meistä sen vapaamielisempiä. Uskokaa tai älkää, niin aikaisemmat sukupolvet ovat harrastaneet villiä seksiä, 70- luvun alussa Suomessa oli suurempi huumeongelma kuin nyt ja Weimarin tasavallassa homoseksuaalisuus oli vapaamielisempää kuin vihreitten puoluekokouksessa.
Olisi todella mielenkiintoista seurata sitä keskustelua, mikäli Hugo Simberg maalaisi Tampereen tuomiokirkon freskot tässä ajassa. Aikoinaan keskustelua, ihmettelyä, päivittelyä ja pahennusta aiheutti katossa oleva käärme


Sekä kuoleman puutarha
Lehterin kaidetta kiertävä fresko köynnöksenkantajat, jossa 12 alastonta pikkupoikaa kannattaa ruusuköynnöstä, aiheutti huomattavasti lievempää pahennusta.



Pahennuksesta huolimatta freskot maalattiin ja ne sai säilyä seinällä taiteilijan näkemyksen mukaisesti. Eikä taiteilijaa syytetty tai tuomittu oikeudessa.
Vaikka freskoja ihaillaan nykyään symbolismin merkkipaaluna, niin uskallan väittää, että nykyisen pedofiilikäsitysten mukaan alastomia pikkupoikia ei voi piirtää uusina tuotoksina kirkon seinään. Voi tulla vielä aika, jolloin freskoa vaaditaan poistettavaksi epäsiveellisyyteen viitaten. Elämme kovia aikoja, mutta voi olla että kovemmat ajat ovat vielä edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti