Arvoisat lukijamme ovat antaneet palautetta blogimme liiallisen hersyilevästä tekstistä, joka on suorastaan väkipakolla tuotettua teennäistä paskaa. Varsinainen jutun sanoma jää lukijalle epäselväksi ja tekstejä ei jaksa lukea loppuun. En tosin oleta, että tämäkään juttu tuo suurta muutosta tilanteeseen. Aihevalinta on banaali ja tylsä ja minulla ei ole mitään uutta kerrottavaa onnesta. Valitsinkin tämän aiheen ainoastaan kehittääkseni kirjoitustyyliäni parempaan suuntaan.
Annan ensin näytteen normaalista tekstistäni:
"Miten on mahdollista saavuttaa onni, jos onni on kehityksen tulos ja todellinen kehitys tapahtuu ainoastaan kärsimyksessä? Entä jos onni onkin epätodellinen harhatila, josta on mahdollisuus vapautua kun on oivaltanut kärsimyksen syyn? Silloin myös kysymys elämän tarkoituksesta hajoaa omaan tyhjyyteensä, sillä vapaalla ihmisellä ei ole vangitun käsitteitä. "
Ja hyvät lukijat, olen kanssanne samaa mieltä. Ei tuota jaksa lukea vaikka kuinka yrittäisi.
Nuorena ja tyhmänä ajattelin onnen olevan absoluuttinen tila, joka laskeutuisi päälleni kunhan vaan jaksaisin tarpeeksi kärsivällisesti odottaa. Minun ei varsinaisesti ollut tarkoitus tehdä mitään sen eteen. Se oli kuin ulkoa annettu lupaus jostain paremmasta - tilasta, jonka saavutettuani olisin ikuisesti onnellinen. Voiko ihminen tosiaankin olla noin tyhmä?
Milloin olin oikeasti onnellinen? Silloin, kun sain olla oma itseni ja minusta välitettiin siitä huolimatta. Silloin kun rakastin, luotin ja toivoin. Silloin, kun näin katseen, joka ymmärsi. Ihania, ohikiitäväviä hetkiä kaikki.
Nykyään uskon, että persoonallisuuttani aidoimmin järkyttäneet tunteet ja ajatukset luovat jollain tapaa kohtaloni. Lähetän alitajuntani toiveet ja pelot lopulta tietoisiksi teoiksi. Välillä menen teoissani yli kykyjeni, mahdollisuuksieni ja lähestyn rajaa, jossa kestoni loppuu. Silti en toivo pieneneviä haasteita vaan kykyä kestää koettelemukset. Onnellisuus ei ole tasainen tie vaan taito edetä miellyttävällä tavalla.
Tämä on parasta lopettaa tähän. Teksti on edelleen epäloogisesti etenevää hötöä ja ylitursuilevaa paskaa. Onneksi minulla on kyky ja voimaa kohdata tämä epäonnistuminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti