Kun pääsin ekaa kertaa äänestään, niin punnitsin tarkkaan, ketä äänestäisin. Halusin katkaista napanuorani agraarifasistiseen taustaani ja rakentaa yhteiskuntaa kohti mieleistäni arvomaailmaa. No, parikymppinen kun olin, niin eihän päässä liikkunut muu kuin naiset ja viina, joten elämän arvot ja reaaliteetit olivat yksinkertaisia.
Yksikään puolue tai ehdokas ei ollut ottanut ohjelmalistalleen prostituution laillistamista, joten naisnäkökulmaa en saanut äänestyspäätökseeni. Siksi alkoholipoliittinen kannanotto ohjasi sitä. Minulle elämää suurempi asia oli saada viini ja väkevät alkoholijuomat ruokakauppaan.
Aikani vaalilupauksia selatessani päädyin silloiseen Liberiaaliseen kansanpuolueeseen ja siellä ihan mukavan näköiseen tyttöön. Äänestyspäivänä marssin äänestyspaikalle suurin odotuksin. Ei muuta kuin numero lappuun, leimaus, lappu uurnaan ja odottamaan, jospa äänelläni saataisiin kossu kyläkauppaan.
Illalla katselin vaalistudiota, ja ilokseni kuulin, että liberaalien vaaliliitosta oli menossa yksi ehdokas läpi. Sitten heräsin…Vaaliliitosta?? Mikä vitun vaaliliitto? Ymmärsin liberaaalien solmineen liiton kristillisten kanssa ja tietysti siitä liitosta meni läpi kristillinen. Ja arvata saattaa, että kyseinen kristillisten jeesustelija teki edustuskaudellansa kaikkensa, jotta keskioluenkin myynti olisi siirretty yksinoikeudella Alkoon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti