Olen vapautunut kaikesta ylimääräisestä jännityksestä. Sisälläni asunut passiivinen kansalainen on lähtenyt liikkeelle.
Kannattajaystäväni ovat mallikas sekoitus alkukantaisuutta ja rasismia. Erityisen rakkaiksi ovat tulleet lähiöpubin juopot sekä entiset vennamolaiset. Ei tästä kulttuuriperinnöstä voinut kasvaa muuta kuin jotain todella suurta.
Verbaalisesti lahjakkaan johtajamme siistittyä ulkoasua ei pilaa edes nenästä rehottava tupee. Sehän luo vain maanläheisen ja helposti lähestyttävän kuvan. Toivottavasti kasvusto ei tule jatkossakaan häiritsemään katkeamattoman sutkautuspuron virtaa.
Ymmärrän, mitä minulle puhutaan. Minulle ollaan avoimen rehellisiä. Ratkaisujen aika tulee varmasti myöhemmin.
Tehkäämme siis Suomesta itseohjautuva irrallinen saareke. Suomen kasvun ja kehityksen turvaamme äärioikeistolaisella turvapaikkapolitiikalla. Ydinvoimakysymyskin on ratkaistu - kahteen kertaan. Ja nykytaidehan on paskaa. On ainoastaan suotavaa, että valtiovalta puuttuu tilanteeseen.
Vaihtukoon vanha korruptiovalta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti